1.11.2009

Sade

Peikko seisoo sateessa. Se katselee maahan putoavia pisaroita ja näkee niiden mukanaan kantaman auringon kilon, joka leviää pisaroiden osuessa pärskähtäen maahan. Auringon kilon ilo kastelee peikon varpaat ja ne rupeavat venkoilemaan villisti.

Peikko tarttuu ensimmäiseen sadepisaraan ja kiskaisee siitä lujasti. Se kokeilee varpaillaan toista pisaraa ja astuu sen päälle. Askel askeleelta ja ote otteelta peikko kiipeää putoavia sadepisaroita myöden ylöspäin kohden sadepilveä.

Peikko istuu sadepilven päällä olevan järven rannalla huljutellen jalkojaan vuoroaan odottavien sadepisaroiden seassa. Aurinko paistaa lempeästi ja sadepisarat keräävät auringon hehkua kantamukseensa. Peikko nostaa järvestä sadepisaroita pilven reunalle, jossa ne ojentautuvat, pukeutuvat auringon hehkuun ja hyppäävät alas kohden maata. Osa pisaroiden keräämästä auringon paisteesta jää matkalle muodostaen kaikissa peikonhännän väreissä hehkuvan kaaren taivaalle.

Peikko antaa ajatustensa valua sadepisaroiden mukana pilven reunan ylitse. Raukeus ja hyvä mieli valtaavat peikon niin, että se sataa itsekin lähes huomaamattaan pisaroina maahan.

Peikkopisaroista kertyy peikkopuroja, jotka virtaavat ja peikkoutuvat kokonaiseksi peikoksi. Peikko nousee istumaan ja katselee miten sen varpaat virtaavat hiljaa paikalleen. Se ravistaa vieressä kasvavasta ikihongasta itsensä pisaroita ja nappaa kiinni ravistuksensa pudottaman oravan. Peikko kiertää oravan kuivaksi ja antaa sille taskustaan peikonpähkinän. Orava säksättää, nappaa pähkinän ja kiipeää takaisin puuhun.

Peikko puhaltaa huilustaan kesän ääninä soivia säveliä kulkiessaan metsässä levollisin askelin kohden luolaansa. Sen taskussa on pieni malja, joka on täynnä auringon kultaamia sadepisaroita.

Alkuperäinen

12 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

En tiennytkään että peikko asuu täälläkin kunnes napautin hiirtä kettukuvan päällä että näkisin sen isompana. Onko tämä peikon kesämökki, johon huljahdin,kun järven yllä pilven päällä peikko istuu? Joskus kyllä aamulla herätessä tuntuu tuolta, kerää itsensä pisaroista yhä uudestaan.

isopeikko kirjoitti...

Mukavaa kun huljahdit, Johanna :)

Oikeasti tämä on isopeikon sanavarasanaston varasanavarasto. Tarinat täällä ovat pääosin aiemmin julkaistuja. Ne julkaistaan uudelleen yhdelle tai toiselle, joskus monellekin kielelle käännettynä. Päivittyy hirmu harvoin, nyt alkuinnostuksen laannuttua yleensä kuukauden ensimmäinen päivä.

Sitäpaitsi kaikki peikon tekemät käännösvirheet saa korjata :)

Johanna kirjoitti...

En minä muuttaisi sinun sanavarasanastovaraston minkään osaston yhtäkään varasanojen ja sanavarojen vaalitusti varastoitua sanavarasto- enkä varasanastosanaa.

Arjaanneli kirjoitti...

Putoavia sadepisaroita myöden ylöspäin kiipeämisen täytyy olla yhtä vaikeaa, kuin menis rullaportaita nurinpäin...tai siis niinku vastatuuleen, elikkä väärään suuntaan...
ÄÄÄäähh... menin itekki ihan sekasin.
Aattelin kuinka kiersit oravaa kuivaksi, ja että mahtoko tuo nipistellä..??

isopeikko kirjoitti...

Olet oikeassa Arjaanneli, se on aika haastavaa. Mutta voin kertoa sinulle salaisuuden: se onnistuu kun astuu vain joka toiselle pisaralle :)

Se orava oli tietty putoamisesta harmissaan ja veuhtoi hännällään edestakaisin. Oravat näet eivät oikein arvosta putoamista. Se tykkäsi siitä kuivaksi kiertämisestä, ja peikonpähkinästä. Ainakin siitä päätellen että seuraavana päivänä niitä oli jonollinen kädet ojossa ja itseään hassusti vääntelemässä. (Sai ne pähkinöitä.)

Arjaanneli kirjoitti...

Tääpää kysyis semmosta, että saako Isopeikon varasanat laittaa linkiksi BLOGitse:n uuteen "blogitapahtumaan" http://blogitse.blogspot.com/2009/11/introduction-to-blog-dating-starting.html?
Jos kerkiäisit,nii käykkö katsomassa mistä on kyse, kun on vähän hankala selittää.
Sana deitti ei suinkaan tarkoita mitään "treffipalstaa" :)
vaan kysymys on lukijakunnan laajentamisesta tai siitä miten voisi muille vinkata itselleen tärkeitä blogeja.
BLOGitse:n kautta olen löytänyt muutamia mukavia tuttavuuksia ympär maailmaa, ja saanut räpeltää unhettuneella englannillani pitkästä aikaa.
Ja peikolla kun ois nua lontoonkieliset jututkin jo valmiina...

Kysyis täällä Arjaanneli!

isopeikko kirjoitti...

Ja peikko vastaa Arjaannelille: Saat. Ilman muuta. Kuulostaa, siis luettuna näyttää mukavalle :) Anna mennä vaan :)

Arjaanneli kirjoitti...

Kiitos, mie annoin mennä:)
Toivon suuresti, että ottavat
onke(e)nsa ja pälähtävät tänne!
Tai vaarin vinkistä...
Että jos täällä pyörii kasa eksyneitä vaareja, nii ettet ihmettele...
(vitsit et toi oli h u o n o)

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Pisara eksyy tänne harvoin, mutta nyt kannatti eksyä. Ihan kun olis kotona:-)

isopeikko kirjoitti...

Peikon tykö saakin tulla silloin kun mieleen juolahtaa ja olla ihan kuin kotonaan. :)

Railaterttu kirjoitti...

Mukava teksti, hieno. Pidin tarinasta, peikolle sopii sade ja aurinko.

isopeikko kirjoitti...

Peikko tykkääkin sateesta ja auringosta. Joskus se laittaa molempia saman leivän päälle :)