Seitsemäs totuus

Viehkeästi liikkuva nainen päästää irti huivistaan. Tuuli tarttuu ohueen huiviin ja nostaa sen yhteen aukeaa ympäröivistä puista. Mies seuraa naisen tanssia istuen rennosti retkihuovalla naisen jalkojen juuressa.

Naisella on jäljellä kuusi huivia ja totuutta. Ensimmäisen huivin irrottaminen on paljastanut oranssia hehkuvan sulkatyylisen kampauksen. Naisen jatkaessa tanssiaan hän paljastaa viivytellen salaisuuden toisensa jälkeen: valkean hymynsä, kettutatuoinnin olkapäässään, lävistyksen navassaan, oranssin hameen ja noenmustan topin.

Mies tuntee kasvavaa kiihkoa. Nainen on upeinta mitä hän on nähnyt, upeinta mitä hän uskoo koskaan näkevänsä. Mies odottaa naisen heittävän pois viimeisen, seitsemännen huivin.

Naisen ilme kuvastaa päättäväisyyttä hänen irrottaessaan otteensa viimeisestä huivista ja ojentaessaan kätensä miehen nähtäväksi. Sormessa on yhdeksästä yhteen kietoutuvasta silmukasta tehty hopeinen sormus.

Nainen on lopettanut tanssimisen ja seisoo vakavana miehen edessä sanoen:

- Olen sitoutunut. Rakastan toista naista.

- Mutta...

- On se totta. Olen aina rakastanut. Et halua tietää.

- Mutta...

Muutamalla keveällä askeleella nainen poistuu aukiolta. Ohuet huivit liehuvat naisen perässä kuin pyrstötähden tulisena hehkuva vana. Mies katsoo typertyneenä metsään katoavaa unelmaansa.

Alkuperäinen

The Seventh Truth

The attractive woman enchantingly releases her veil. The wind takes the thin veil and lifts it to one of the trees surrounding the glade. The man awaits the dancing woman as he relaxes himself on a blanket near her.

She has six more veils and six more truths to release. The release of the first veil reveals her featherlike hairstyle glowing in orange. As the woman continues her dance, she gradually reveals one secret after another: her white smile, a fox tattoo on her shoulder, a piercing on her bellybutton, her orange skirt, and her tank top black as soot.

The man feels a rising fervor. The woman is the most gorgeous he has ever seen, the most gorgeous he believes he will ever see. He waits for her to release the last, the seventh veil.

Her expression reflects a strong determination as she loosens her grip on the last veil. She stretches her hand and he ogles at it. On her finger is a ring entwined in nine silver loops.

She ceases to dance and stands solemnly in front of the man saying:

- I have pledged myself. I love another woman.

- But...

- It is true. I have always loved. You do not want to know.

- But...

With a couple of light steps she leaves the glade. Seven thin veils wave after her like glowing gases at the tail of a comet. The man looks bewildered while his dream disappears in the forest.

Ang Ika-Pitong Katotohanan

Ang nakahahalinang dalaga ay kabigha-bighaning pinakawalan ang kanyang belo. Tinangay ng hangin ang manipis na belo at inilipad sa isang puno sa bilugang pagitan sa gubat. Ang binata ay naghihintay sa nagsasayaw na dalaga habang siya ay nakaupo sa isang kumot na malapit sa dalaga.

Meron pa siyang anim na belo at anim pang katotohang dapat palayain. Ang paglaya ng unang belo ay ibinunyag ang ayos ng kanyang buhok na mala-pakpak ng ibong sumisinag ng kulay kahel. Habang nagpapatuloy sa pagsasayaw ang dalaga, dahan-dahan din niyang inihahayag ang kanyang bawa't lihim: ang kanyang puting ngiti, isang tatu ng alamid sa kanyang balikat, isang butas sa kanyang puson, ang kanyang maalindog na pang-itaas na sing-itim ng uling.

Ang binata ay nakadarama ng kaalaban ng damdamin. Ang dalaga ay siyang pinaka-marikit na nakita niya, ang pinaka-marikit, sa paniniwala niya, na makikita niya sa mahabang panahon. Hinintay ng binata ang pagpapalaya ng dalaga sa huli, ang ika-pitong belo.

Ang kanyang mukha ay nagpapahiwatig ng matibay na pagpapasya habang linuluwagan niya ang kanyang mahigpit na paghawak sa huling belo. Iniutan ng dalaga ang kanyang kamay at tinitigan ito ng binata nang may-pagnanasa. Sa daliri ng dalaga ay may isang singsing na namumulupot sa siyam na silong pilak.

Huminto siya sa pagsasayaw at walang-kakibo-kibong tumayo sa harapan ng binata at sinabing:

- Ipinangako ko na ang aking sarili. Umiibig ako sa isang babae.

- Ngunit...

- Ito ang katotohanan. Matagal na akong umiibig. Hindi mo gustong malaman.

- Ngunit...

Sa ilang hakbang mararahan, iniwan ng dalaga ang bilugang pagitan sa gubat. Pitong maninipis na belo ang umaalon-alon sa likuran niya tulad ng mga sumisinag na usok sa buntot ng buntala. Ang binata ay nagulumihanan habang ang kanyang hangarin ay naglalaho sa kagubatan.

Den sjunde sanningen

Den förtrollande kvinnan befriar en av sina slöjor. Vinden tar den tunna slöjan och lyfter den upp till en av de träd som omger skogsgläntan. Mannen som ligger på en filt i närheten tittar den dansande kvinnan.

Hon har sex slöjor och sex sanningar kvar. Den första slöjan har visat hennes fjäderlik frisyr som lyser i orange. Hon fortsätter sin dans och gradvis avslöjar en hemlighet efter en annan: hennes vita leende, en räv tatuering på sin axel, en piercing i hennes navel, hennes orange kjol, och hennes sotsvarta skjorta.

Mannen känner stigande glöd. Kvinnan är den mest fantastiska han har någonsin sett, den mest underbara han tror att han någonsin kommer att se. Han väntar att hon befriar den sista, den sjunde slöjan.

Hennes uttryck visar beslutsamhet när hon befriar den sista slöjan och därefter sträcker sin hand till honom att se. På hennes finger finns det en silver ring gjort av nio sammanvridandes slingor.

Hon har slutat att dansa och står allvarsamt framför mannen och säger:

- Jag är förlovad. Jag älskar en annan kvinna.

- Men...

- Det är sant. Jag har alltid älskat. Du vill inte veta.

- Men...

Med ett par lätta steg hon lämnar skogsgläntan. Sju tunna slöjor fladdrar efter henne som glödande gaser vid svansen av en komet. Mannen ser förvirrad hur hans dröm försvinner i skogen.

Kootut selitykset

Vaikka aikaansaaminen on kivaa ja mukavaa, on se joskus - tai yleensä aina - kovan työn takana. Ihan riippumatta siitä tekeekö sen yksin vai porukalla.

Näihin käännöksiin olisikin ilmeisesti valittava tekstejä, joissa on lyhyitä lauseita eikä juurikaan kielellisiä kommervenkkejä. Vaan painottaako määrää vai laatua? Ehkä molempi parempi.

Taas on mukava saada kommentteja ja parannusehdotuksia. Teksteissä on aivan varmasti virheitä.